Lähetä palautetta
 
 

Anna palautetta Ympäristöosaava ammattilainen -palvelusta

Otamme mielellämme vastaan palautetta verkkopalvelusta, esimerkiksi sisällöistä ja käytettävyydestä. Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Kiitos!





Ympäristövaikutukset

Ihminen vaikuttaa ympäristöön

Kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutusta ympäristöön. Usein sanalla ympäristövaikutus viitataan ihmisen aiheuttamiin haitallisiin vaikutuksiin, ympäristöongelmiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että toiminnallamme voi olla myös myönteisiä vaikutuksia.

Ympäristöongelmia on ratkottu ainakin 1800-luvulta lähtien, jolloin saivat alkunsa esimerkiksi ilmanlaadun ja vesistöjen suojelu. 1900-luvun loppupuoliskolta alkaen ympäristöasioihn on kiinnitetty jatkuvasti enemmän huomiota. Länsimaissa ympäristön tila onkin monessa suhteessa selvästi parempi kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.

Monet ongelmat ovat kuitenkin siirtyneet tuotannon mukana halvan työvoiman maihin, ja niiden mittakaava on kasvanut. Paikallisten ja alueellisten ympäristövaikutusten rinnalle ovat nousseet maailmanlaajuiset uhkat.

Myös nykyisiin ympäristöongelmiin voidaan löytää helpotusta. Ratkaisut eivät ole ainoastaan erikoistuneiden asiantuntijoiden ja insinöörien käsissä. Päin vastoin: useimmat ratkaisut riippuvat eri alojen ammattilaisten, kuluttajien ja kansalaisten osallistumisesta.

Ympäristö vaikuttaa ihmiseen

Kun ihminen muuttaa ympäristöään, vaikutus kiertyy lopulta takaisin ihmiseen. Hengitysilman, veden ja ravinnon laatu, jopa melu vaikuttavat terveyteemme. Ympäristökemikaalit kertyvät elimistöömme ja voivat aiheuttaa sairauksia tai häiritä lisääntymistä. Taloutemme on riippuvainen luonnonvaroista, esimerkiksi metsien ja kalakantojen uusiutumiskyvystä. Olemme osa ympäristöämme.

Suoria ja epäsuoria ympäristövaikutuksia

Ympäristövaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin. Suorat ympäristövaikutukset seuraavat suoraan omasta toiminnastamme. Niiden aiheuttaja on usein helppo havaita, esimerkiksi tehtaan piipusta tai auton pakoputkesta tulevat kaasupäästöt.

Useimmiten niidenkään vaikutuksia ei kuitenkaan huomaa omassa lähiympäristössään. Ilmanlaadun heikkeneminen ei aiheuta välittömiä ongelmia terveelle ihmiselle, mutta se voi näkyä pitkäaikaissairauksina, kuten keuhko-, sydän- ja verisuonisairauksina tai syöpinä. Luonnossa muutokset näkyvät usein tiettyjen kasvi- tai eläinlajien harvinaistumisena tai yleistymisenä.

Etenkin teollisuuden suorat vaikutukset ovat nykyään rikkaissa teollisuusmaissa varsin hyvin tiedossa ja hallinnassa. Kaikilla toimialoilla on kuitenkin myös epäsuoria ympäristövaikutuksia, jotka voivat olla paljon merkittävämpiä kuin suorat.

Epäsuorat ympäristövaikutukset muodostuvat tuotteen tai palvelun sellaisessa elinkaaren vaiheessa, joka ei ole omaa toimintaamme. Ne voivat aiheutua esimerkiksi raaka-aineiden tai komponenttien valmistuksessa ja kuljetuksissa tai jätehuollossa. Näitä vaikutuksia ja niiden aiheuttajia on usein mahdoton havaita, sillä ne tapahtuvat tyypillisesti jossakin muualla, kenties toisella toisella puolella maailmaa.

Esimerkiksi tekstiilien tuotannossa käytetään voimakkaita kemikaaleja, jotka pilaavat vesistöjä, maaperää, pohjavettä ja usein myös työntekijöiden terveyden. Kiinteistöjen lämmitys aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joiden vaikutus ilmastoon on osa vähitellen etenevää, monimutkaista prosessia. Tällaisia epäsuoria ympäristövaikutuksia meidän on vaikea tunnistaa ja tiedostaa.

Ympäristövaikutusten laajuus

Ympäristövaikutukset voivat olla paikallisia, alueellisia tai maailmanlaajuisia. Paikallisia ympäristövaikutuksia ovat esimerkiksi kemikaalien saastuttama maaperä, ruuhkaliikenteen aiheuttama huono ilmanlaatu tai voimalaitoksen päästölaskeuma lähiympäristöön.

Usein ympäristövaikutukset eivät jää paikallisiksi vaan leviävät laajemmalle alueelle. Kaivoksen jätekemikaalit virtaavat vesistössä kauas alajuoksulle. Suomeen kulkeutuu ilmansaasteita Keski-Euroopasta, ja Itämeren tilaan vaikuttavat kaikkien rantavaltioiden jätevedet ja maatalous. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen näkyy usein alueellisesti, kun tietyt kasvi- ja eläinlajit harvinaistuvat tai kuolevat sukupuuttoon.

Ympäristövaikutukset leviävät myös maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Kiinan suurkaupunkien saasteet kiertävät ilmakehässä ympäri maapalloa, joskin laimentuen. Sademetsien hakkuut vaikuttavat koko maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Ilmastonmuutos on globaali, monimutkainen ilmiö, jonka monia syy- ja seuraussuhteita ei osata ennakoida.


Ympäristöongelmista lyhyesti

Ilmansaasteet vaikuttavat sekä paikallisella, alueellisella että globaalilla tasolla. Paikallisesti ilmanlaatu vaikuttaa ihmisten terveyteen. Ilmansaasteet voivat olla kaasuja tai pienhiukkasia, jotka kulkeutuvat hengittäessä keuhkoihin ja verenkiertoon. Ne voivat altistaa sydänsairauksille ja hengityselinsairauksille, kuten astmalle. Jotkin ilmansaasteet, kuten rikkidioksidi ja typenoksidit, kulkeutuvat pitkiä matkoja ja aiheuttavat esimerkiksi happamoitumista ja rehevöitymistä (typpi). 1990-luvulta lähtien lähinnä länsimaissa on onnistuttu vähentämään tehokkaasti liikenteen ja teollisuuden päästöjä paremman teknologian avulla.

Ilmastonmuutos. Ilmasto on muuttunut useita kertoja maapallon historiassa, myös ihmislajin olemassaolon aikana. Tällä hetkellä meneillään oleva ilmastonmuutos on kuitenkin aiempia nopeampi ja sen arvioidaan johtuvan pitkälti ihmisen toiminnasta. Esimerkiksi sademetsien laajamittaiset hakkuut ja fossiilisten polttoaineiden käyttäminen vaikuttavat maapallon ilmakehän koostumukseen. Se puolestaan muuttaa pitkällä aikavälillä eri alueiden sääolosuhteita, kuten lämpötiloja, tuulia ja sateita. Muuttuvat olosuhteet vaikututtavat kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä ihmisen terveyteen, turvallisuuteen ja talouteen.

Lue lisää: www.ilmasto-opas.org

Otsonikato. Otsoni on kolmesta happiatomista muodostuva molekyyli. Sitä esiintyy luonnostaan lähinnä 15 - 25 kilometrin korkeudella ilmakehässä, missä otsonikerros suodattaa auringonvalosta ultraviolettisäteitä. Näin se suojaa eliöitä auringon haitalliselta säteilyltä. 1970-luvulla huomattiin, että otsonikerros oli heikkenemässä. Syyksi osoitettiin CFC-yhdisteet ja halonit, joiden käyttö kiellettiin kansainvälisellä sopimuksella vuonna 1985. Otsonista puhutaan myös ilmansaasteiden yhteydessä. Sitä muodostuu liikenteen päästöistä, ja hengitysilmassa se on myrkyllistä.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien (kasvien ja eläinten) runsautta ja niiden elinympäristöjen monipuolisuutta, mutta myös lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Perinnöllinen monimuotoisuus on tärkeää, jotta laji pysyy terveenä, ja jotta se voi selviytyä esimerkiksi ympäristön muutoksista. Luonnon monimuotoisuus vähenee tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan maapallon historiassa. Ihminen muokkaa ympäristöään niin voimakkaasti, että kasvi- ja eläinlajien elinympäristöt hupenevat ja pirstaloituvat erillisiksi saarekkeiksi. Luonto on arvo itsessään, mutta tällä hetkellä maailmassa ollaan heräämässä myös luonnon suureen merkitykseen ihmisen terveydelle ja taloudelle.

Ympäristön kemikalisoituminen. Maailmassa on käytössä noin satatuhatta ihmisen tuottamaa kemikaalia, ja uusia kehitetään jatkuvasti. Osa kemikaaleista on luokiteltu vaarallisiksi. Koska kemikaalit ovat luonnolle vieraita, osa niistä hajoaa luonnossa hitaasti tai ei ollenkaan. Tällaiset kemikaalit kertyvät luontoon ja ihmiseen aiheuttaen esimerkiksi terveysongelmia ja lisääntymishäiriöitä. Kyseessä eivät ole ainoastaan teollisuuskemikaalit, vaan esimerkiksi kosmetiikassa käytetyt keinotekoiset hajusteet ja lääkeaineena käytetyt hormonit kertyvät jätevesistä vesistöihin. Keinotekoisten kemikaalien lisäksi raskasmetallit kuormittavat luontoa ja rikastuvat ravintoketjuissa.

Rehevöityminen ymmärretään yleensä vesistön ongelmana. Jos vesistöön tulee jatkuvasti lisää ravinteita, se alkaa rehevöityä. Levien ja muiden vesikasvien kasvu kiihtyy, ja vesi muuttuu sameammaksi. Samalla kasvi- ja eläinlajisto muuttuu. Myös sinilevät voivat lisääntyä ja muodostaa laajoja massoja, joita usein nimitetään kukinnoiksi. Osa sinilevistä on myrkyllisiä. Ravinteita tulee vesistöihin jätevesissä, maatalouden valumina ja ilmansaasteissa.

Happamoituminen. Erityisesti fossiilisia polttoaineita poltettaessa syntyy savukaasuja, jotka sisältävät rikin ja typen oksideja sekä hiilidioksidia. Nämä oksidit muodostavat ilmassa olevan veden kanssa reagoidessaan happoa, joka sataa alas maan pinnalle sateen mukana. Tämän takia maaperä ja vesistöt muuttuvat vähitellen happamammiksi. Tämä vaikuttaa myös eliöstöön, ja esimerkiksi järven kasvillisuus ja kalakanta voivat muuttua. Perinteiset typen ja rikin oksideista aiheutuvat happamoitumisongelmat on vauraissa maissa saatu suurelta osin ratkaistua puhtaampien polttoaineiden ja puhdistustekniikan avulla. Pitkän aikavälin uhaksi on kuitenkin noussut erityisesti merien happamoituminen kasvaneiden hiilidioksidipäästöjen takia. Ilmakehässä CO2-kaasu voimistaa kasvihuoneilmiötä ja veteen sitoutuessaan lisää happamuutta.

Melu vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Melu voi vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, viestintää ja oppimista ja aiheuttaa stressiä. Voimakas melu saattaa vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Meluhaitat ovat lisääntyneet etenkin kaupungeissa ja niiden suurin aiheuttaja on liikenne.