Lähetä palautetta
 
 

Anna palautetta Ympäristöosaava ammattilainen -palvelusta

Otamme mielellämme vastaan palautetta verkkopalvelusta, esimerkiksi sisällöistä ja käytettävyydestä. Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Kiitos!





Lämmitysenergian säästövinkit kiinteistön käyttäjille

Kodin energiankäytöstä jopa 50 % kuluu tilojen lämmitykseen. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu energiasta noin viidennes.

Lämpöenergian kulutusta seurataan ja siitä viestitään konkreettisilla mittareilla. Näin kiinteistön käyttäjät hahmottavat kulutuksen ja motivoituvat mahdollisiin kulutustottumusten muutoksiin.

Kiinteistön ylläpidossa havainnollinen kulutuksen seurantamittari on kWh / rm3. Sen sijaan viestinnässä käytetään mittareina käytännönläheisiä kWh tai € / vuosi / käyttäjä). Kulutustiedoista tiedotetaan käyttäjille säännöllisesti sekä lisäksi poikkeamatilanteissa.

Lämpötilat ja ilmanvaihto tarpeen mukaan

Kodin tilojen suositeltavat lämpötilat vaihtelevat:

  • oleskelutilat 20-21 °C
  • makuuhuoneet 18-20 °C
  • kerrostalojen porrashuoneet 17-18 °C
  • varasto 12 °C
  • autotalli 5 °C.

Toimistotiloissa suositusten mukainen tavoitelämpötila on talvella 21,5 °C (tilakohtainen säädettävyys 20-23 °C) ja kesällä 24,5 °C (23-25 °C). Jos työ ei ole istuvaa toimistotyötä, sopivat työskentelylämpötilat ovat matalampia. Työn kuormituksen mukaan lämpötiloille on laadittu omia ohjearvojaan. Myymälöissä, työhuoneissa ja teollisuustiloissa suositeltu sisälämpötila on 18 °C .

Lisätietoa sopivasta huonelämpötilasta toimistossa

Nyrkkisäännön mukaan 1 °C muutos huonelämpötilassa tarkoittaa 5 % muutosta lämmityskuluissa. Asuinkerrostalossa huonelämpötilan pitäisi olla kaikissa huoneistoissa sama. Kun poikkeama on yli 1 °C ja taloa lämmitetään kylmimmän huoneiston mukaan, kärsii siitä niin asumisviihtyvyys kuin energiatalouskin. 1 °C:n pudotukseen totutaan yleisesti viikossa.

Huonelämpötila mitataan oleskeluvyöhykkeeltä, ei ulkoseinältä.

Lämmönlähteinä yleisesti käytetyt patterit toimivat hyvin, kun niiden termostaattia ei peitetä huonekaluilla tai verhoilla. Pattereiden toiminta tarkistetaan kuitenkin säännöllisesti. Patteri pitää ilmata, jos patterin alaosa on jatkuvasti lämmin, mutta yläosa kylmä. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni patterissa.

Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden hyvä kunto estää lämmön karkaamisen harakoille ja vähentää vedon tunnetta. Veto voi johtua myös hallitsemattomasta ilmanvaihdosta tai rakenteellisesta viasta.

Hyvä ilmanvaihto takaa hyvän sisäilman. Yhdessä sopivan lämpötilan kanssa se tarjoaa edellytykset viihtyisään asumiseen ja työskentelyyn. Ilmanvaihdon lämpöenergian kulutukseen vaikuttavat ilmamäärät ja ilmanvaihdon järjestelmät. Esimerkiksi lämmön talteenottojärjestelmän hyödyntäminen voi vähentää ilmanvaihdon lämmönkulutusta yli puolet verrattuna tavalliseen poistoilmanvaihtoon. Ilmanvaihtolaitteiden toiminta ja säädöt tarkistetaan säännöllisesti ja suodattimet puhdistetaan.

Ilmanvaihtojärjestelmien säätöjä, hoitoa ja huoltoa käsitellään tarkemmin osiossa Ilmanvaihtojärjestelmät.

Pitkien poissaolojen ajaksi huonelämpötilaa voi laskea useilla asteilla niin kodeissa kuin toimitiloissa. Myös ilmanvaihto säädetään pienemmälle. Myös työpaikoilla ja toimistoissa ilmanvaihto voidaan monesti säätää pienemmälle yön ajaksi, kun rakennuksessa ei oleskele ihmisiä.

Tuuleta ja jäähdytä tehokkaasti

Erityisesti lämmityskaudella tuuletus hoidetaan nopeasti ristivedolla avaamalla ikkunat kunnolla auki. Sen jälkeen ne suljetaan. Ikkunoita ei jätetä auki koko päiväksi.

Jäähdytys hoidetaan mahdollisuuksien mukaan perinteisin keinoin. Kaihtimilla ja verhoilla estetään auringonpaahde. Helteellä tuuletus on syytä hoitaa erityisesti yöaikaan, jolloin ulkolämpötilat ovat sisälämpötiloja alhaisemmat. Päivällä ikkunat kannattaa pitää kiinni. Mikäli ikkunoita on pidettävä ajoittain auki, ikkunat avataan varjon puolelta. Turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sammutetaan helteillä.

Mikäli koneelliselle jäähdytykselle on tarvetta, laitteen tulee olla energiatehokas ja sitä käytetään vain lämpöhuipuissa.

Lämpöenergiaa kuluu myös veden lämmitykseen

Lämpimän käyttöveden energiankulutukseen vaikuttavat käytetyn veden määrä, putkiston eristystaso ja käyttövesiverkostoon liitetyt lämmityslaitteet.

Lämmitysenergiaa voidaan säästää käyttämällä lämmintä vettä järkevästi. Vedensäästöstä lisää osiossa Vedensäästövinkit.

http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen