Sijaintisi: Kone- ja metalliala > 1. Opiskele > Jätehuolto > Metallin kierrätys
 
 
Lähetä palautetta
 
 

Anna palautetta Ympäristöosaava ammattilainen -palvelusta

Otamme mielellämme vastaan palautetta verkkopalvelusta, esimerkiksi sisällöistä ja käytettävyydestä. Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Kiitos!





Metallin kierrätys

Keräysmetalli

Keräysmetalliromun kierrätyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Vaikka kierrätys aiheuttaa myös ympäristörasitusta, on sen kokonaistaloudellinen vaikutus säästävä.

Keräysmetalliromun kierrättäminen sulattamalla uudelleen metalliksi on tyypillisin toimenpide ja sitä voidaan periaatteessa jatkaa loputtomasti. Tuotannossa osa metalliromusta hyötykäytetään heti ja osa materiaalista poistuu kierrosta hävikkinä. Yksinomaan keräysromumetallin kierrätyksen kautta tuotantoon tulevalla metallilla ei metallien kysyntää voida kokonaan kattaa, joten malmien käyttö metallien valmistuksessa tulee jatkumaan.

Keräysmetalliromut voidaan luokitella syntytapansa perusteella ns. omaksi romuksi, tuotteen valmistusromuksi ja lopputuoteromuksi. Näistä ensin mainittu on metallien valmistuksen yksiköiden sisäistä romua, joka palautuu valmistusprossessin alkuun. Valmistusromu syntyy, kun tuotteen valmistukseen käytetyistä metalleista osa jää hukkapaloina, sorvauslastuina yms. romuksi. Viimeksi mainittu romulaji syntyy metalleja sisältävien tuotteiden tai tuotteen osien poistuessa käytöstä vanhentuneina ja käyttökelvottomina.

Maailman teräksestä tuotamme noin 0,5 %. Romupohjaisessa teräsprosessissa tuotetaan yli 20 % teräksestä, kun vastaava koko maailman osuus on yli 30 %. Sitä vastoin metallien valmistusprosessissa syntyvää sisäistä metallikiertoromua eli ns. omaa romua käytännössä kerätään lähes 100-prosenttisesti. Myös konepajateollisuudessa syntyvän romun talteensaanti lähentelee 100 prosenttia.

Tuotteiden käytöstä poistamisessa syntyvä romu, ns. lopputuoteromu on sen sijaan vaikea ryhmä, koska se on sekakoosteinen. Tuoteromun talteensaanti vaihtelee suuresti - lähes nollasta 100 prosenttiin. Tämän romuryhmän osalta talteenotossa on tehostamisen tarvetta.

Metallivirrat ja romun kierrätys Suomessa

Eniten hiilidioksidipäästöjä vähentää rauta- ja teräsromun käytön lisäys. Käytön lisäys vaikuttaa myös ilmapäästöjen ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön selvään vähenemiseen. Kupariromun käytön lisäys vaikuttaa puolestaan eniten uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön, jätekertymään ja rikkidioksidipäästöihin

Vaikka keräysromun epäpuhtauksien määrät olisivat vähäisiä, voivat niiden vaikutukset romua raaka-aineena käytettäessä olla merkittäviä. Neuvoston asetuksessa EU N:o 333/2011 EUR-Lex määritellään vieraiden aineiden enimmäismäärä. Rauta- ja teräsromulla se saa olla korkeintaan 2 painoprosenttia. Siksi romun tarkka lajittelu ja puhdistaminen on tärkeää käytettävyyden ja käytössä syntyvien päästöjen takia.

Pinnoitetun (mm. sinkki, alumiini) romun käsittely edellyttää yksinkertaista erottelua ja muuta käsittelyä täydellisempää prosessointia. Vieraiden aineiden enimmäismäärä saa esimerkiksi alumiiniromulla olla korkeintaan 5 painoprosenttia. Lisäksi on huomioitava, että End-of-Waste (EoW) -arviointiperusteet täyttävässä metalliromussa ei saa olla öljyä eikä voiteluaineita.

Tulevaisuudessa tulisi paneutua kierrätyksen kokonaistaloudelliseen optimointiin, lopputuoteromun kertymän arviointiin sekä pinnoitettujen romujen prosessointiin ja kierrätykseen.

Vaikka syntyneen romun kierrätys metallin hyötykäyttöön on yleensä taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavaa, vielä edullisempaa on pyrkiä kierrätettävän materiaalin synnyn ehkäisemiseen.

Parhaiten tähän voidaan vaikuttaa lopputuotteen kestoiän pidentämisellä. Tämä tuo mukanaan

  • kierrätettävän romun määrän vähenemisen
  • prosessi- ja valmistusvaiheiden materiaalihyötysuhteiden paranemisen
  • valmistusvaiheiden häviöiden vähenemisen.

Kuva: Metallin elinkaari. Lähde https://metallinjalostajat.teknologiateollisuus.fi/

Keräyksen yleisjärjestely

Romun tuottaja tai keräystä harjoittava yritys toimittaa romun keräyspisteeseen. Keräyspiste voi olla keräystä harjoittava yritys eli romuliike, romutukkuliike tai kunnan järjestämä keräyspiste.

Teollisuuslaitoksissa syntyvä romu kootaan yleensä lavoille, jotka keräysyritys on sopimuksesta toimittanut yrityksen käyttöön. Lavojen tyhjennys suoritetaan tarpeen mukaan. Keräysyritys voi ostaa myös käytöstä poistetut tuotantolaitoksen koneet. Romu mahdollisesti esikäsitellään keräystä harjoittavassa yrityksessä, josta se kuljetetaan teollisuuden käyttöön.

On suositeltavaa keskustella keräystä harjoittavan yrityksen kanssa metallialalla syntyvien metalliromujen lajittelusta (eri keräysyrityksillä on omat lajitteluohjeensa). Jokaisella metallilajilla on ostettaessa ja myös romuna oma hintaluokkansa. Lajittelu ei ole silloin yhdentekevää. Asianmukaisella lajittelulla metallialan yritys saavuttaa taloudellista voittoa.