Lähetä palautetta
 
 

Anna palautetta Ympäristöosaava ammattilainen -palvelusta

Otamme mielellämme vastaan palautetta verkkopalvelusta, esimerkiksi sisällöistä ja käytettävyydestä. Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Kiitos!





Kemikaalit

Suomessa on lähes 30 000 vaaralliseksi luokiteltua valmistetta, jotka sisältävät yli 5 000 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Osa valmisteista tuodaan ja osa valmistetaan täällä. Monia näistä löytyy aivan tavallisista, jokapäiväisistä tuotteista. Kemikaalit voivat aiheuttaa haittaa ihmisen terveydelle ja ympäristölle.

Suomessa on tutkittu ja kehitetty ympäristöystävällisempiä bioteknisiä ja kemiallisia prosessivaiheita teollisuuden eri sektoreille.

Lisätietoja: www.tukes.fi

Kemikaaliturvallisuus

Tukesin tehtävänä Suomessa on valvoa ja edistää kemikaaliturvallisuutta sekä kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja laatua. Tehtävät on määritelty kemikaali-, ympäristönsuojelu- ja kasvinsuojeluainelaissa ja ne perustuvat pääosin kemikaalien yhteisölainsäädäntöön.

Tukes toimii REACH- ja CLP-asetusten mukaisena toimivaltaisena viranomaisena ja ylläpitää REACH- ja CLP-neuvontapalvelua. Edellä mainittujen valtuuksien mukaisesti Tukes valvoo kemikaalilainsäädännön noudattamista ja sekä ohjaa aluehallintovirastojen (AVI) että kunnan kemikaalivalvontaviranomaisten valtakunnallisesta ohjaamisesta. Lisäksi Tukes ylläpitää kemikaalien tuoterekisteriä (KETU) ja vastaa myös kasvinsuojeluaineiden ja biosidien hyväksymisestä.

Lisätietoja www.tukes.fi

Tuoterekisterin tiedot perustuvat kemikaalien valmistajien ja maahantuojien tekemiin ilmoituksiin kauppanimestä, käyttötarkoituksesta, siitä vastaavasta yrityksestä ja varoitusetiketin tiedoista. Käyttöturvallisuustiedotteet sisältävät tietoja mm. kemikaalin koostumuksesta, vaaraominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä.

Kuluttajaa ja ammattilaista auttaa myös Tukesin verkkopalvelu www.kemikaalineuvonta.fi.

Työnantajan ja työntekijän velvollisuutena on olla selvillä käsiteltävien kemikaalien vaaraominaisuuksista ja käsittelyyn liittyvistä muista vaaroista. Lisäksi työsuojelu velvoittaa omalta osaltaan työnantajaa varmistamaan, että kemikaalit säilytetään ja merkitään asianmukaisesti ja että niiden käyttökohteen välittömässä läheisyydessä on käyttöturvallisuustiedotteet ja luettelo käytettävistä kemikaaleista.

Kemikaalien käsittely vaatii huolellisuutta vahinkojen estämiseksi. Teollisuudessa riskien arviointi antaa työkalut, joiden pohjalta yhdessä työntekijöiden kanssa sopimalla päätetään ehkäisevät toimenpiteet ja vaaratilanteissa toimiminen sekä kemikaalin päästessä ympäristöön, puhdistamistoimet. Samalla tehdasalueella toimivien tuotantolaitosten on toimittava yhteistyössä onnettomuuksien torjumiseksi.


Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkit

EU:ssa on tullut voimaan uusi kemikaaleja koskeva asetus. Se vaikuttaa myös kemikaalien varoitusmerkkeihin siten, että vuoden 2017 jälkeen vanhat oranssimustat varoitusmerkit on korvattava uusilla punavalkomustilla merkeillä.

Terveyshaitta
Syövyttävä
Syttyvä
Ympäristövaarat
Krooninen terveyshaitta
Hapettava
Välitön myrkyllisyys
Paineen alaiset kaasutEi korvattavaa
merkkiä
Räjähde


Onnettomuustapauksissa ota yhteys Myrkytystietokeskukseen!
Puh. (09) 471 977 (suora) tai (09) 4711 (vaihde).

Osaatko toimia vaaratilanteessa? Tutustu ensiapuohjeisiin.

Työpaikalla huomioitavia turvallisuusasioita

  • Onko työpaikalla ajantasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo?
  • Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla?
  • Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu?
  • Onko työntekijöille annettu tietoa kemikaalivaaroista ja ensiaputoimenpiteistä happoroiskeiden
  • käsittelyyn?
  • Onko työtilassa hyvä yleisilmanvaihto ja tuodaanko sinne riittävästi korvausilmaa?
  • Liittyykö happojen annosteluun ja laimennukseen roiske- tai onnettomuusvaaraa?
  • Työalueella tulee olla hätäsuihku- ja silmähuuhtelupaikka!
  • Onko ihon- ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana?
  • Ovatko suojakäsineet ehjät (erityisen tärkeää käsiteltäessä fluorivetyhappoa)?
  • Onko suojainten säilytykselle asianmukaiset tilat?
  • Ovatko jätteiden säilytystavat,varastointi ja hävitys asianmukaisia?
  • Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu?
  • Onko otettu huomioon VNa576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta?


ASA-rekisteriin ilmoittaminen ja tietojen tarkastusoikeus

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri) ilmoitetaan työntekijät, jotka työssään altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille. Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ylläpitänyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriä (ASA) vuodesta 1979. Rekisterin tietojen pohjalta tehdään vuosittain tilastollinen katsaus ja rekisterin tietoja hyödynnetään työterveysalan tutkimuksissa.

Työnantaja täyttää vuosittain ASA-lomakkeet ja lähettää ne Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin altistumisvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Työterveyslaitos postittaa viimeistään helmikuussa esitäytetyt lomakkeet niille työpaikoille, jotka edellisenä vuonna ovat lähttäneet ASA-lomakkeen. Ensimmäistä ilmoitusvuotta varten ASA-lomakkeita täyttöohjeineen saa suomi.fi-portaalista tai aluehallintovirastosta.

Rekisterin pitämisen peruste

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien seurantaa, sairauden ennaltaehkäisyä sekä tutkimusta varten pidetään työnantajakohtaista luetteloa sekä valtakunnallista rekisteriä (ASA-rekisteri), siten kuin rekisteriä koskevassa laissa (717/2001) säädetään. Ministeriö on antanut ASA-lain 3§:n nojalla valtakunnallisen rekisterin ylläpitämisen Työterveyslaitokselle.


Ympäristöystävälliset kemikaalit

Kone- ja metalliteollisuudessa voidaan käyttää useita eri leikkuu- eli lastuamis- ja hiontanestevalmisteita, joita tarvitaan työstettäessä metallikappaleita. Niitä tarvitaan voiteluun, jäähdyttämiseen ja metallipölyn sekä lastujen kuljettamiseen pois työstökohdasta.

Leikkuunesteiden käytössä on tärkeää huomioida ympäristö- ja työterveysasiat mahdollisesti nesteiden sisältämien ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden vuoksi. Siksi leikkuunesteeksi kannattaa valita mahdollisimman vähän ärsyttävä ja herkistävä, mutta silti työstön kannalta toimiva neste. Toki koneiden koteloinnin ja kohdepoistojen avulla voidaan osin vähentää roiskeiden ja leikkuunestesumun leviämistä työtiloihin. Lisäksi on muistettava käyttää tarkoitukseen soveltuvia suojavaatteita ja -käsineitä.

Työtäminen ilman leikkuunesteitä tai vähentämällä leikkuunesteiden käytöä säästetään myös ympäristöä. Jos suurnopeuskoneissa (kierronopeus 45000 - 100000 r/min) käytetään kovia esim. CBN- (Cubic Boron Nitride, eli kuutioinen boorinitridi) tai keraamisiateräaineita, voidaan työstää ilman leikkuunesteitä. Sumuvoitelun avulla vähennetään öljymäärämenekkiä. Vähenemä perustuu siihen, että sumuvoitelussa aerosolia suihkutetaan terän rintapinnalle parantamaan kitkaolosuhteita.

Ympäristöystävälliset leikkuunesteet ovat biologisesti hajoavia kasvisöljypohjaisia leikkuuöljyjä tai emulsioita, jotka ovat valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista. Nesteen valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. työstön kannalta optimaalisten voitelevien ominaisuuksien löytäminen sekä se, miten neste toimii erilaisissa paine- ja lämpötilaolosuhteiseissa ja työstömenetelmissä sekä konemateriaaleissa.


Työturvallisuus

Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Työnantajan tai hänen määräämänsä henkilön tehtävä on perehdyttää työntekijä työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Työntekijän puolestaan on noudatettava määräyksiä ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle.

Tapaturmatilanteet on ilmoitettava aluehallintovirastossa työsuojelun vastuualueella toimivalle tarkastajalle, joka suorittaa tutkinnan ja antaa lausunnon tutkinnan tuloksesta. Tutkinnassa kiinnitetään erityistä huomiota työntekijän riittävään perehdyttämiseen ja siihen, että työntekijä on noudattanut annettuja turvallisuusmääräyksiä.

Työyhteisössä on tärkeää, että jokainen tietää turvallisuuteen liittyvät määräykset ja että jokainen osaa toimia oikein mahdollisen tapaturman tai onnettomuuden sattuessa. Se edellyttää selkeitä ohjeita turvallisuusmääräyksistä ja ennalta sovittuja toimintavastuujakoja mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Lisäksi se edellyttää käytännön vuosittaista harjoitusta. Harjoitus voi olla pelastus- tai poistumisharjoitus. Yhtälailla se voi olla turvallisuuskiertokävely, jossa todennetaan kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat.

Lisäksi työturvallisuuteen vaikuttaa myös työpaikalla tehtävä riskien kartoitus. Riskien tunnistaminen on riskienhallinan lähtökohta, koska tunnistamattomia riskejä ei voi hallita. Jokainen työyhteisössä osallistuu kartoitukseen, koska riskien tunnistamisessa tarvitaan jokaisen eri tehtäviin liittyvää osaamista ja kokemusta.