Tässä osiossa tarkastellaan puhdistusaineiden ympäristövaikutuksia. Siivousaineiden käytöstä ja annostelusta osiossa Ympäristövastuullinen siivous.

Siivousaineet kuormittavat ympäristöä elinkaarensa kaikissa vaiheissa. Siivousaineet koostuvat useista erilaisista raaka-aineista. Valmisteen pesutehoon vaikuttavia aineosia kutsutaan tehoaineiksi ja säilyvyyteen, ulkonäköön ja tuoksuun vaikuttavia aineita apuaineiksi.

Puhdistusaineiden raaka-aineet ovat usein öljypohjaisia eli ne on valmistettu uusiutumattomista luonnonvaroista. Käyttö ja käytöstä poistaminen aiheuttavat päästöjä veteen, ilmaan ja maaperään. Jotkut puhdistuskemikaalien sisältämät tehoaineet ovat myrkyllisiä, ja ne voivat kertyä eliöihin ja rikastua ravintoketjuissa. Kemikaalit sisältävät myös vesistöjä rehevöittäviä ainesosia.

Puhdistusaineilla ja muilla kemikaaleilla on myös terveysvaikutuksia. Ihminen altistuu ympäristön kemikaalille suun ja ihon kautta sekä hengitysteitse. Altistumista voi tapahtua työpaikalla ja kotona käytettäessä esimerkiksi kosmeettisia valmisteita, maaleja, pesuaineita ja pakkauksia. Altistumme kemikaaleille myös ravinnosta ja epäsuorasti ympäristöstä ilmasta, vedestäja maaperästä. Koska monet kemikaalit eivät hajoa jäteveden puhdistusprosessissa, niitä kertyy vesistöihin, pohjavesiin ja edelleen juomaveteemme tai ravintoomme, kuten kaloihin.

Puhdistusaineille on niiden suuren ympäristökuormituksen vuoksi laadittu ympäristökriteerejä ensimmäisten tuotteiden joukossa. Ympäristömerkittyjä ammattikäyttöön tarkoitettuja puhdistus- ja pesuaineita löytyy useimmista tuoteryhmistä ja lähes kaikilta tukuilta ja tavarantoimittajilta.

Siivousaineet ovat voimakkaita kemikaaleja ja ne säilytetään lukittavassa kaapissa tai tilassa.

Siivouskemikaalien ympäristön kannalta merkittäviä ominaisuuksia

Biologinen hajoaminen - Miten nopeasti esimerkiksi siivousaineiden ainesosat muuttuvat haitattomiksi yhdisteiksi. Jos aineen biologinen hajoaminen on nopeaa, kemikaalit eivät ehdi vaikuttaa laajoilla alueilla. Jos hajotessa syntyy pitkäikäisiä tai pysyviä aineosia, ne kertyvät ympäristöön ja aiheuttavat ajan myötä haittoja.

Aineiden biologista hajoavuutta arvioitaessa huomioidaan niiden hajoamisnopeus sekä hajoamisen täydellisyys.

Myrkyllisyys eliöille - Aineosien välitöntä, akuuttia myrkyllisyyttä sekä vaikutuksia lisääntymiseen arvioidaan erilaisilla lyhyt- tai pitkäkestoisilla esim. levä-, vesikirppu- ja kalakokeilla. Kokeita tehdään siivousaineiden yksittäisille ainesosille, ei useita tehoaineita sisältäville seoksille. Siivousaineiden käyttöturvallisuustiedotteissa kerrotaan ainesosien myrkyllisyydestä ja arvioidaan niiden merkitystä tuotteen kannalta.

Desinfioinnissa käytetään kemiallisia aineita, joiden tarkoitus on tuhota tai vähentää haitallisia eliöitä ja niiden vaikutusta. Nämä aineet ovat siis myrkyllisiä torjuttaville eliöille ja ovat ympäristöön päästessään haitallisia myös muille eliöille. Siivouksessa käytettäviä eliöntorjunta-aineita ovat pintojen ja ihon desinfiointiaineet sekä desinfioivat pesu- ja puhdistusaineet, joissa on sekä mikrobeja tuhoavia että likaa puhdistavia aineosia. Desinfiointiaineiden turhaa käyttöä on vältettävä, mutta on tietyissä kohteissa desinfiointi on perusteltua riittävän hygieniatason saavuttamiseksi.

Hormonitoiminnan häiritseminen - Jotkut kemikaalit tai luonnolliset yhdisteet voivat häiritä hormonien tai elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa tai lisääntymistä. Vaikutusten tutkiminen on hyvin vaikeaa, sillä altistuminen hormonaalisesti vaikuttaville aineille erittäin pieninäkin määrinä pitkän ajanjakson aikana vaikuttaa elimistöön. Myös kemikaalien hormonitoimintaa häiritsevät vaikutusmekanismit tunnetaan vielä huonosti, eikä häiriöitä aiheuttavia kemikaaleja voida siksi määrittää testaamalla.Esimerkiksi jotkut pesuaineiden hajusteet (ftalaatit) ja säilöntäaineet (parabeenit) ovat osoittautuneet hormonihäiritsijöiksi.

Kemikaalien yhteisvaikutukset - Siivousaineissa on yleensä useita eri tehoaineita ja apuaineita. Valmisteen sisältämien yksittäisten tehoaineiden myrkyllisyyttä on tutkittu, mutta muista haittavaikutuksia tai yhteisvaikutuksista ei yleensä ole tietoa.Teollisesti valmistettuja kemikaaleja on käytössä kymmeniä tuhansia ja vain pienen osan ympäristö- ja terveysvaikutuksista on tietoa.

Väärät käyttötottumukset aiheuttavat suuren osan siivousaineiden haitoista?

Ammattisiivouksessa käytetyt puhdistusaineet ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet ympäristölle vähemmän haitallisiksi. Samalla on pyritty vähentämään siivouskemikaalien pakkausten ja kuljetusten ympäristövaikutuksia tekemällä aineista tiivisteitä. Yhdessä nämä muutokset ovat saattaneet jopa lisätä ympäristölle haitallisten kemikaalien käyttöä, kun koostumukseltaan muuttuneita puhdistusaineita on annosteltu vanhojen käyttötottumusten mukaisesti. Siivousaineiden annostelussa on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita. Parhaan kuvan siivousaineiden käyttömääristä omassa toiminnassa saa, kun tehoaineen kulutus suhteutetaan siivottuun pinta-alaan.

Siivousaineiden käytöstä kerrotaan tarkemmin osiossa Ympäristövastuullinen siivous.

Lue lisää kemikaaleista: Teknokemian yhdistys, Marttojen siivousaineiden valinta ja käyttö - sivu.

Kemikaalilailla säädellään kemikaaliturvallisuutta työpaikoilla

Siivousaineiden käyttäjien turvallisuuteen ja ympäristöturvallisuuteen sekä aineiden sisältöön, markkinointiin ja pakkausmerkintöihin liittyvistä asioista säädetään Suomen kansallisessa kemikaalilaissa (599/2013) sekä EU:n kemikaaleja koskevissa asetuksissa (mm. pesuaineasetus, REACH, biosidiasetus ja CLP-asetus). Suurin osa lainsäädännöstä koskee tuotteiden valmistajia ja maahantuojia.

Suomessa markkinoilla olevista kemikaaleistavalmistajien ja maahantuojien on tehtävä ilmoitus Kemikaalituoterekisteriin, jossa kemikaalista kerrotaan kauppanimi, käyttötarkoitus, siitä vastaava yritys ja varoitusetiketin tiedot.

Ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista valmistajan on laadittava myös käyttöturvallisuustiedote, joka välittää tietoa aineen ominaisuuksista, käytön riskeistä ja turvallisesta ammattikäytöstä.

Hae käyttöturvallisuustiedotteita

Työnantajan on kemikaalilain mukaan oltava selvillä kemikaalien vaarallisista ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.

Työnantajan on laadittava luettelo kaikista siivouksessa käytetyistä kemikaaleista ja pidettävä se ajan tasalla. Luettelo ja vaarallisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä kaikkien työntekijöiden nähtävillä.

Siivouskemikaalien käyttäjiä lainsäädäntö velvoittaa:

• olemaan riittävästi selvillä toiminnassa käytetyn kemikaalin terveys- ja ympäristövaikutuksista
• noudattamaan riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kemikaalin määrä ja vaarallisuus huomioon ottaen
• valitsemaan käyttöön olemassa olevista kemikaaleista tai menetelmistä se, josta aiheutuu vähiten vaaraa, silloin kun se on kohtuudella mahdollista

Siivouskemikaalien ympäristöhaittoja ehkäisevä lainsäädäntö EU:ssa

Vuonna 2007 voimaan tullut REACH-asetus (EU N:o 1907/2006) koskee kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyä ja rajoituksia. Se asettaa valmistajat ja maahantuojat vastuuseen kemikaalien terveys- ja ympäristöriskien hallinnasta. Asetuksen edellyttämien raaka-ainetestausten ansiosta EU:ssa käytössä olevien kemikaalien vaaraominaisuudet tunnistetaan paremmin ja haitallisia ainesosia on korvattu vähemmän haitallisilla.

Pesuaineista aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi EU:ssa on erityinen pesuaineasetus (EU n:o 648/2004). Asetuksen mukaan pesuaineiden pinta-aktiivisten aineiden tulee olla hapellisissa olosuhteissa biologisesti hajoavia. Suppeassa laitoskäytössä olevilla pesuaineilla voi poikkeuslupa hajoamisen vaatimuksesta. Valmistajia vaaditaan toimittamaan viranomaisille tiedot pesuaineiden aineosien testituloksista. Pesuaineissa tulee olla kattavat pakkausmerkinnät (mm. kosketusallergiaa aiheuttavat hajusteet, vaikka pitoisuudet ovat pieniä).

Lue lisää Pesuainelainsäädännöstä

Haitallisten mikrobien ja muiden eliöiden torjuntaan käytettävien kemikaalien hyväksyntää ja käyttöä säätelee EU:ssa erillinen biosidiasetus (EU N:o 528/2012). Desinfiointiaineet eivät muista eliöntorjunta-aineista poiketen vielä tarvitse ennakkohyväksymistä ennen markkinoille pääsyä, vaan niille haetaan hyväksymistä vasta muutamien vuosien kuluttua biosidiasetuksen mukaisesti.

Kemikaalien riskeistä kertovat merkinnät

Pesuainepakkausten merkinnät riippuvat siitä, onko tuotteet tarkoitettu myytäviksi kuluttajille vai ainoastaan ammattikäyttöön. Ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden tiedot löytyvät käyttöturvallisuustiedotteesta. Kuluttajapakkauksissa pakkauksiin tulee merkitä sisältö tarkemmin, esimerkiksi allergisoivat hajusteet sekä säilöntäaineet ns. INCI-nimillä, eli kosmetiikan kansainvälisen nimikkeistön mukaisesti.

Vaarallisen kemikaalin pakkauksessa pitää olla varoitusetiketti.

Etiketin varoitusmerkki kuvaa millä tavalla tuote on vaarallinen. Lisäksi etiketissä kerrotaan, millaisia vaaratilanteita tuote voi aiheuttaa ja miten niiltä voi suojautua taimiten mahdollisen altistumisen jälkeen tulisi toimia. Vaarallista kemikaalia käytettäessä on noudatettava etiketin ohjeita.

(Klikkaa kuva suuremmaksi)

Kemikaalien uudet ja väistyvät varoitusmerkit

Puhdistuspalvelun kemikaaliasioiden hallinnan viisi vaihetta: 1) Hankitaan siivousaineita harkiten ja mahdollisimman haitattomia tuotteita (ks. ympäristömerkintä). 2) Käytössä (ja varastossa) olevat kemikaalit luetteloidaan ja varmistetaan, että niissä on ajantasaiset käyttöturvallisuustiedotteet. 3) Tietojen ja käytön perusteella arvioidaan työtekijöiden altistumista sekä muita haitallisten aineiden aiheuttamia riskejä, tehdään tarvittaessa mittauksia. 4) Minimoidaan altistuminen ja riskit teknisin ratkaisuin ja henkilökohtaisin suojaimin. 5) Otetaan työturvallisuus osaksi jokapäiväistä toimintaa työpaikan asenteiden ja kulttuurin tasolla.