Lähetä palautetta
 
 

Anna palautetta Ympäristöosaava ammattilainen -palvelusta

Otamme mielellämme vastaan palautetta verkkopalvelusta, esimerkiksi sisällöistä ja käytettävyydestä. Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Kiitos!





Jätehuolto

Rakennusala oli toiseksi suurin jätteen tuottaja Suomessa vuonna 2012 mineraalien kaivuun jälkeen. Vuonna 2012 rakentamisen jätteiden kokonaismäärä oli n. 16 miljoonaa tonnia, eli n. 18 % Suomen kokonaisjätemäärästä. Tästä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia jakeita oli 150 000 tonnia. Vuonna 2005 rakennustoiminnan jätteiden hyödyntämisaste oli 42 %.

Työmaalla jätehuollon toimivuudesta vastaa pääurakoitsija. Hänen tehtävänään on huolehtia, että työmaan jätehuoltosäädöksiä noudatetaan. Käytännössä työ tarkoittaa lajittelun toimivuuden seurantaa, astioiden oikean mitoituksen, täyttöasteen ja kunnon seurantaa sekä jätetilojen siisteydestä ja kunnosta huolehtimista. Jotta jätehuolto toimii hyvin, tarvitaan siihen kaikkien työmaalla työskentelevien henkilöiden panos. Työntekijöiden tulisi kiinnittää huomiota omiin toimintatapoihinsa ja huolehtia omissa toimissa syntyvien jätteiden pois viennistä sekä lajittelusta. Tämä on myös osa työturvallisuutta.

Rakennusjätteen sisältö riippuu vahvasti siitä onko kyseessä uudis-, saneeraus-, vai purkukohde. Tyypillisiä jätteitä, joita työmaalla syntyy, ovat kiviaines, puujäte sekä metalli. Muita syntyviä jätteitä ovat mm. biojäte, paperi, keräyskartonki, lasi, muovi ja energiajäte. Vaaralliset jätteet on kerättävä aina erikseen ja toimitettava asianmukaiseen vastaanottopisteeseen.

Tavoitteena jätteen määrän vähentäminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa siitä, että käyttökelpoiset esineet ja aineet otetaan talteen etusijajärjestyksen mukaan. Jätelaissa (646/2011) määritelty etusijajärjestys ohjaa Suomessa kaikkea toimintaa. Etusijajärjestyksen mukaan tulee ensisijaisesti vähentää jätteen syntymistä. Jos jätettä syntyy, tulee se uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää aineena tai energiana. Jos näistä mikään ei ole mahdollinen, voidaan jäte loppusijoittaa kaatopaikalle. Jätteen etusijajärjestys voi tarkoittaa mm. seuraavia asioita rakentamisen osalta:

Jätteen synnyn ehkäisy = Materiaalitehokkuus
Hävikin ja hukan pienentäminen

Harkitut pakkauskoot

Huomion kiinnittäminen tarvittavaan

Materiaali- ja tavaramäärään

Mittatilaustuotteet ja -rakenteet

Oikeaa aikatauluttamista

Suunnitelmallisuutta
Uudelleenkäyttö
Kuormalavojen tai pakkausten uudelleenkäyttö työmaalla

Suursäkkien hyödyntäminen jätesäkkeinä tai muun materiaalin pakkaamisessa

Purettaessa vanhaa rakennusta keräilijät voivat olla kiinnostuneita mm. ikkunoista, heloista ja uunin luukuista
rakennusosien, -materiaalien ja kalusteiden toimitus kierrätyskeskukseen tai varaosapankkeihin
Kierrätys
Tehokas jätteiden lajittelu työmaalla ja toimittaminen kierrätykseen
Hyödyntäminen
Jätteen poltto energiaksi

Hyödyntäminen maarakennuksessa (maa- ja kiviaines)
Loppusijoitus
Vain se jäte, jonka syntyä ei voida estää, ja jota ei voida hyödyntää millään tavalla

Tuote tai tavara, jota ei koskaan hankita, ei myöskään päädy jätteeksi.
Jäte on rahalla ostettua tavaraa: koneita, laitteita, tarvikkeita, raaka-ainehävikkiä ja pakkauksia. Jätteestä maksetaan sekä ostettaessa että poistettaessa.

Rakentamis- ja purkujätteiden osalta orgaanisten jakeiden kaatopaikkakielto tulee voimaan vuonna 2020 (VnA kaatopaikoista 331/2013). Tämä tarkoittaa sitä, että kaatopaikalle vietävän rakennus- ja purkujätteen seassa ei tule olla biohajoavia materiaaleja, kuten puuta, paperia tai biojätettä. Lisäksi vuoteen 2020 mennessä vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteistä (tähän ei lukeudu vaaralliset jätteet tai maa- ja kiviainesjätteet) tulee hyödyntää muuten kuin energiana tai polttoaineena (VnA jätteistä 179/2012). Näillä säädöksillä pyritään lisäämään ja tehostamaan kierrätystä sekä uudelleenkäyttöä.

Kierrätystä ja uudelleenkäyttöä pyritään lisäämään myös jäteverolailla (1126/2010). Jäteveroa maksetaan jätteestä joka toimitetaan kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Veroa ei suoriteta kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai sulkemisen kannalta välttämättömissä rakenteissa ja rakennuksissa. Lasijätettä ja halkaisijaltaan yli 150mm betonijätekappaleita ei pidetä edellä mainittuina verottomina jätteinä. Erilliskeräykseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön toimitettavat jakeet ovat myös verottomia.

Kaatopaikalla biojäte mätänee ja tuottaa metaania. Metaani on voimakas ilmaston lämpenemistä aiheuttava kasvihuonekaasu: 22 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi.
Jätelaki 646/2011
Jäteasetus 179/2012
Jäteverolaki 1126/2010
VnA kaatopaikoista 331/2013
Fiksu vähentää jätettä -sivusto.

Jätteiden lajittelu

Jätelaissa kielletään jätteiden sekoittaminen keskenään. Jätteiden lajittelu on tarpeen myös, jotta eri jätejakeita voidaan hyödyntää raaka-aineena. Erilliskerättyjen jätteiden puhtausaste on parempi ja niitä on täten helpompi hyödyntää kierrätyksessä.

Kierrätysmateriaali säästää neitseellisiä raaka-aineita ja tuotannossa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisempiä. Esimerkiksi kierrätetystä paperista valmistetaan sanomalehtipaperia ja lasista pakkauslasia ja lasivillaa. Jätejakeiden lajittelu säästää ympäristön lisäksi jätehuollon kustannuksia, sillä lajittelemattomasta sekajätteestä veloitetaan korkeampi jätemaksu.

Jäteasetuksen 179/2012 erilliskeräysvelvoite koskee seuraavia rakennus- ja purkujätejakeita:
  • Betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet
  • Kipsipohjaiset jätteet
  • Kyllästämättömät puujätteet
  • Metallijätteet
  • Lasijätteet
  • Muovijätteet
  • Paperi- ja kartonkijätteet
  • Maa- ja kiviainesjätteet.
Vaaralliset jätteet tulee säilyttää erillään muista jätteistä!

Lajitteluohjeet
Uusiokäyttö

Materiaalit, jotka voidaan käyttää uudelleen, kuten suursäkit, kuormalavat, pakkaukset, ehjät ikkunat, puitteet, pistorasiat, termostaatit, kytkimet, ehjät ja puhtaat tynnyrit, sahatavara jne.
Muovijätteet
Puhtaat muovikanisterit, kalvomuovit, putket ja letkut, muut muovipakkaukset, suojapeitteet. Mahdollisuuksien mukaan lajittelu muovilaaduttain.

Huomioitava kierrätysmahdollisuudet, muuten energiajäte (PVC-muovi kaatopaikkajätettä)
Lasijätteet

Tasolasi erilleen pakkauslasista!
Tasolasiin ikkunat
Pakkauslasiin purkit ja pullot
Lasiastiat (vuoat, juomalasit jne.) kaatopaikkajätteeseen
Metallijätteet

Metallikappaleet, huonokuntoiset tynnyrit, kanisterit, purkit jne.
Paperi
Sanoma- ja aikauslehdet
Suojapaperit yms. ovat kartonkia
Pahvi ja kartonki
Pahviin puhtaat ja kuivat suojapahvit, pahvilaatikot, kartonkiastiat, ruskea pahvi jne.
Kartonkiin kuluttajapakkaukset ja paksu paperi.
Aaltopahvin keräys erilleen kartongista, jos määrä huomattava.
Vaaralliset jätteet

Kaikki erilleen toisistaan!

Öljyt, kemikaalijäämät, kestopuu, asbesti, loisteputket, maalit jne.
Betoni- ja tiilijäte

Purkujäte, ylijäämäbetoni, laatat, keramiikka ja muu ei puhdas kiviainesjäte kuten harkot.
Voi sisältää raudoituksia, mutta mahdollisuuksien mukaan raudoitetut erilleen (käsittelyhinta).
Kipsipohjaiset jätteet
Kipsilevyt ja -palat. Kaatopaikalle erilleen orgaanisesta jätteestä tai kierrätykseen.
Puhdas puu

Laudanpätkät ja kertakäyttölavat jne.
Ehjä sahatavara uusiokäyttöön
Ei betonijätettä mukana!
Maa- ja kiviainesjätteet
Puhdas maa- ja kiviainesjäte, ei sisällä betonia tai tiiltä
Kaatopaikkajäte

Palamaton, ei biohajoava jäte, kuten lasi (jos ei erilliskeräystä), PVC, siveltimet, siivousjäte, eristeet, tapetit, vaarattomat saumausaineet, PU-vaahto tms.
Energiajäte

Ei kierrätykseen kelpaava pahvi, puu, muovi ja paperi. Ei PVC-muovia!

Lue lisää kierrätyksen ympäristöhyödyistä.
Jätejakeiden lajittelupisteet ja lajitteluohjeistus.

Vaaralliset jätteet

Aikaisemmin käytössä ollut termi ongelmajäte on korvattu jätelain vuoden 2011 uudistuksessa termillä vaarallinen jäte.

Jätelain mukaan vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muuten terveydelle tai ympäristölle vaarallinen tai sillä on muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Vaarallisia jätteitä koskevien velvoittavien säädösten tavoitteena on turvata vaarallisten aineiden parissa työskentelevien terveys sekä elinympäristön säilyminen.

Mitkä ovat vaarallisia jätteitä?

Vaarallisia jätteitä ovat mm.
  • energiansäästölamput ja loisteputket
    • sisältävät elohopeaa
  • paristot ja akut (esim. työkoneiden ladattavat akut)
  • romuakut, jäteöljyt, öljynsuodattimet, öljyiset rätit ja muut öljyiset jätteet
  • ajoneuvojen jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet
  • hydrauliikkaletkut
  • liuottimet (kuten tärpätti, tinneri, asetoni) ja liuotinpitoiset pesuaineet
  • maalit, liimat ja lakat sekä puunsuoja- ja kyllästysaineet
    • täysin tyhjät, kemikaaleja tai muuta myrkyllistä ainetta sisältäneet astiat eivät ole vaarallista jätettä. Täysin kuivuneet ja tyhjät metalliset maalipurkit sekä tyhjät aerosolipurkit voi laittaa metallinkeräykseen (poista muovinen suojakupu).
  • aerosolipurkit (hölskyy tai pihisee, kyljessä kemikaalien vaarallisuusmerkintä)
  • painekyllästetty puu
  • vihreä suolakyllästetty puutavara, kuten painekyllästetyt laudat, puiset pihalaatat ja puutarhahuonekalut
    • pelkällä pintakäsittelyaineella kyllästetty puutavara ei ole vaarallista jätettä
    • vastaanotto myös Kestopuu Oy:n vastaanottopaikoissa
  • emäksiset pesu- ja puhdistusaineet (pH-arvo yli 7)
  • voimakkaat hapot (kuten rikkihappo)
  • torjunta- ja desinfiointiaineet
  • halonisammuttimet, kaasupullot ja muut painepakkaukset
  • asbesti

Asbestijäte
  • Tulee pakata tiiviisti ja huolella, jotta asbestipöly ei pääse leviämään ympäristöön
  • Pakkausten tulee olla ulkopuolelta puhtaat asbestista (työkohteen ulkopuolella ei käytetä suojavarustusta)
  • Pakkausten tulee olla selkeästi merkitty (esim. asbestijätetarra) ja huolellisesti suljettu
  • Pakkausten tulee kestää kaatopaikkakuljetus ja -käsittely
    • Vahvistettu jätesäkki
    • Kääriminen vahvaan muoviin ja tiivis teippaus
    • Muu astia, kuten muovitynnyri
  • Pakkauksia käsiteltäessä tulee olla varovainen
    • Säkkejä ei saa täyttää liian täyteen
    • Jätekontissa tai -lavalla ei saa olla teräviä esineitä
    • Pakattua jätettä ei saa käsitellä kovakouraisesti (esim. heittää jätekonttiin)
Huom! Asbestijätteenä käsitellään myös asbestipurkutyössä likaantuneet suojaseinät, suojavarusteet sekä laitteiden suodattimet.

Lähde: Työturvallisuuskeskus. Asbestipurku.

Lisätietoja vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavista jätteistä:
www.vaarallinenjate.fi

Vaaralliset jätteet tulee aina säilyttää erillään muista jätteistä. Älä sekoita niitä keskenään äläkä muihin jätteisiin. Alkuperäiset pakkaukset ovat parhaita astioita myös jätteille: niissä on asianmukaiset tiedot ja varoitusmerkit valmiina.

Vaarallisten jätteiden varastointi, kirjanpitovelvollisuus sekä kuljetus

Vaaralliset jätteet, kuten maalit ja liuottimet voidaan tilapäisesti säilyttää työmaalla lukituissa tiloissa. Varastointipaikka on valittava jätteen mukaan, joten esim. helposti syttyvää ainetta ei saa säilyttää tiloissa, joissa on palovaara. Tilan ilmanvaihdon on oltava myös hyvä työturvallisuussyistä.

Vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään toisistaan siten, ettei vaarallista ainetta pääse vuotamaan ympäristöön, eivätkä esim. kemikaalit pääse sekoittumaan toisiinsa. Perussääntönä on siis säilyttää erilaiset vaaralliset jätteet erillään toisistaan. Säilytysastiat on merkittävä siten, että niistä selviää, mitä ne sisältävät ja kuka on jätteen haltija. Lisäksi säilytysastioissa on oltava turvallisuuden kannalta tärkeät tiedot (esim. palavien nesteiden syttymisvaara).

Vaarallisista jätteistä on pidettävä kirjaa jätelain (646/2011) 118 §:n mukaisesti. Kirjanpidosta tulee ilmetä tiedot jätteen laadusta, jätelajista ja jätteen alkuperästä. Kirjanpidosta tulee ilmetä tiedot myös niistä jätteistä, jotka on jo toimitettu käsittelyyn.

Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Vaarallisia jätteitä noutavat jätehuoltoyhtiöt hoitavat monesti vaarallisten jätteiden siirtoasiakirjojen säilyttämisen. Ellei tämä ole käytäntö, pääurakoitsijalla tulee olla tieto, missä ne säilytetään. Siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään kolme vuotta.

Jos vaarallisia jätteitä syntyy työmaalla vähäisiä määriä, on hyvä selvittää onko mahdollista toimittaa ne kotitalouksille tarkoitettuun keräyspisteeseen (esim. jäteasema tai kiertävä keräysauto). Tällöin keräyspiste veloittaa jätteiden vastaanotosta, koska ne ovat yritystoiminnassa syntyviä jätteitä.

Vaaralliset jätteet kuljetetaan vaarallisten aineiden kuljetuksena (VAK) keräyspisteistä käsittelyyn.

Jätehuoltosuunnitelma

Työmaan jätehuollon suunnittelu ja toteutus ovat oleellisessa osassa kestävää rakentamista. Lajittelumahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen kannattaa, koska kaatopaikalle päätyvän sekajätteen kustannukset ovat suurimmat. Lisäksi Jätelaissa velvoitetaan lajittelemaan tietyt jätejakeet erilleen. Työmaalle tehtävä jätehuoltosuunnitelma auttaa hahmottamaan työmaan jätehuollolliset tarpeet.

Jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi
  • jätteiden syntypaikka
  • jätelajit
  • jätemäärät
  • käytössä olevat keräilyvälineet
  • käytössä olevat lajitteluastiat
  • jätteiden keräyspisteet
  • keräystoiminnot ja käytännöt
Jätehuollon suunnittelu kannattaa tehdä työmaasuunnitelman mukaisesti vaiheittain, sillä eri rakennusvaiheissa syntyy erityyppisiä ja eri määriä jätteitä sekä tarvitaan erilaisia jäteasioita. Jätehuoltoa suunniteltaessa on myös hyvä miettiä kuinka jätteiden keräily ja lajittelu tapahtuu työkohteissa ja miten jätesiirrot toteutetaan työkohteesta jätepisteeseen. Jotta jätehuoltotoimisi mahdollisimman mutkattomasti, työmaalla työskentelevien on tiedostettava omien lajittelutapojensa vaikutukset jätehuollon toimivuuteen ja kustannuksiin. Jätehuollon toimivuutta kannattaa seurata, jolloin ongelmakohtiin on mahdollista puuttua nopeasti. Väärin lajiteltu jae voi aiheuttaa työmaalle lisäkustannuksia.

Jäteastioiden mitoitus

Jotta jäteastioiden määrä ja kapasiteetti olisi riittävä eri rakennusvaiheissa, on hyvä arvioida mitä jätalaatuja ja miten paljon eri jätteitä syntyy. Tämän tiedon avulla voidaan haarukoida minkä tyyppisiä ja kokoisia keräysvälineitä eri vaiheissa tarvitaan. Mitoituksen lähtökohtana on kansien sulkeutuminen ja käsin siirrettävien astioiden paino.

Jätekeräyspisteen astioiden kokoon vaikuttaa myös tyhjennysrytmi. Jäteastiat ja -kuljetukset tulisi optimoida niin, ettei jäteastioita käydä tyhjentämässä turhan vajaina, mutta myöskään ylitäyttöä ei tapahtuisi. Jäteastioiden täyttymistä ja tyhjennysrytmin toimivuutta tulee seurata ja esittää niihin tarvittaessa muutoksia. Tämä tukee jätehuollon kustannustehokkuutta ja siisteyttä.

Selkeät lajitteluohjeet

Siisteyden ylläpitoa ja lajittelun selkeyteen auttaa, kun jäteastioihin merkitään selvästi, mille jätejakeelle astia on tarkoitettu. Lisäksi jäteastioiden välittömässä läheisyydessä ja taukotiloissa on hyvä olla yksinkertaiset ja selkeät lajittelu- ja täyttöohjeet (mm. pahvin litistäminen tilan säästämiseksi). Kuvalliset ohjeet helpottavat vieraskielisten rakentajien jätelajittelua.

Rakennustyömaan kestävät käytännöt -oppaasta löytyy lajitteluohjeet -juliste.