Sijaintisi: Rakennusala > 1. Opiskele > Vinkit ja hyvät käytännöt
 
 
Lähetä palautetta
 
 

Anna palautetta Ympäristöosaava ammattilainen -palvelusta

Otamme mielellämme vastaan palautetta verkkopalvelusta, esimerkiksi sisällöistä ja käytettävyydestä. Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Kiitos!





Vinkit ja hyvät käytännöt

Energiatehokkuus

Kosteudenhallinnan tavoitteena työmaalla on mm. varmistaa rakenteiden riittävä kuivuminen ilman aikatauluviivästyksiä. Kohteeseen sopivien ja kooltaan riittävien lämmitys- ja kuivausjärjestelmien käyttö on energiansäästön a ja o. Lisäksi tulee huolehtia tuuletuksesta ja sääsuojauksesta, jotta turhaa kuivattamista ja lämmitystä ei tehtäisi.

Energiankulutusta voidaan vähentää myös ottamalla huomioon vuodenaikojen vaikutus rakentamiseen. Perustustöiden tekeminen maan ollessa sula pystytään vähentämään suurten koneiden tarvetta ja samalla ei tarvitse huolehtia lumesta ja jäästä.

Seuraamalla työmaan energiankulutusta voidaan myös löytää säästökohteita.

Materiaalitehokkuus

Materiaalitehokkuus rakentamisessa tarkoittaa huolellista ja tarpeenmukaista materiaalin käyttöä sekä laadukasta työnjälkeä: pitkäikäinen, vähäistä korjaustarvetta tarvitseva rakennus on materiaalitehokas.

Rakennustuotteiden ja -osien suojaaminen säältä, kuten sateelta, auringolta, jäältä ja lumelta, vähentävät materiaalihukkaa. Suojaus voidaan toteuttaa rakennusvaiheesta riippuen joko väliaikaisilla tai pysyvillä rakenteilla. Ulkona materiaaleja varastoitaessa on otetta huomioon myös maasta nouseva kosteus. Materiaalit tulee eristää maasta esimerkiksi aluspuitteilla tai kuormalavoilla.

Jätteiden synnyn ehkäisy, uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat myös osa materiaalitehokkuutta. Tuote tai tavara, jota ei koskaan hankita, ei myöskään päädy jätteeksi. Vanhaa purettaessa valitsemalla oikea työmenetelmä voidaan saada uudelleenkäyttöön monia osia, kuten ikkunat, helat ja ovet. Lajittelevan purun kautta on mahdollista saada iso osa jätteestä sekajätteen sijaan kierrätykseen.

Jätehuolto

Jätepisteen ohjeistuksen ajantasaisuus ja selkeys sekä työntekijöiden perehdytys auttavat lajittelun onnistumisessa. Jätepisteen yleinen siisteys ja järjestys auttavat myös, sillä välinpitämättömyys tarttuu herkästi ja aiheuttaa väärin lajittelua ja epäsiisteyttä. Jätelajitteluohjeita saa valmiina mm. kunnalliselta jätehuoltoviranomaiselta tai jätehuoltoyhtiöltä.

Jätelavoja ja muita keräysvälineitä saa erikokoisina ja kaikkiin tarpeisiin. Työmaalla eri vaiheissa syntyvät jätelaadut ja -määrät kannattaa arvioida ennakkoon, jotta työmaalla on riittävästi kapasiteettia. Jätehuollon toimivuutta kannattaa myös seurata aktiivisesti, jolloin esimerkiksi mahdollisiin ongelmiin lajittelussa tai kapasiteetin riittävyydessä voidaan reagoida nopeasti.

Vaaralliset jätteet tulee aina pitää erillään muista jätteistä. Niitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa tilassa ja niistä tulee olla kirjanpito. Paras säilytysastia vaaralliselle jätteelle on alkuperäinen pakkaus, sillä niissä on asianmukaiset tiedot ja varoitusmerkit valmiina.

Päästöjen hallinta ja vähentäminen

Pakokaasupäästöjä syntyy polttomoottorilla toimivista työmaakoneista sekä kuljetuksista. Näiden vähentäminen on mahdollista välttämällä laitteiden ja koneiden tyhjäkäyntiä mm. lastia purkaessa ja lastattaessa. Kuljetuksiin liittyviä pakokaasupäästöjä voidaan pienentää myös suunnittelemalla työmaalle tuotavien kuljetusten logistiikka. Työmaalaitteissa päästöjä voidaan lisäksi pienentää vaihtamalla mahdollisuuksien mukaan polttomoottorilaitteet sähkökäyttöisiin laitteisiin. Samalla saadaan vähennettyä melua.

Melutasoa voidaan madaltaa myös työmaahallinnalla, eristämällä tai käyttämällä henkilökohtaisia suojaimia.

Pölyämistä voidaan hallita suunnittelemalla työvaiheet ja estämällä pölyn leviäminen mm. erilaisilla suojauksilla tai eristämällä ja alipainestamalla työskentelytila. Pölyämistä on mahdollista vähentää myös kostuttamalla työstettäviä pintoja ja materiaalivalinnoilla. Tärkeää on myös huomioida työturvallisuus: pölyävissä tiloissa tulee käyttää hengitys- ja silmäsuojaimia.

Valitsemalla mahdollisuuksien mukaan ympäristöä vähemmän kuormittavia kemikaaleja, voidaan pienentää ympäristöriskiä. Ennen kemikaalin käyttöä tulee lukea käyttöturvallisuustiedote, josta käy ilmi mm. tarvittavat henkilösuojaimet. Koskaan ei tule käyttää kemikaaleja, joiden pakkausmerkintöjä tai käyttöturvallisuustiedotteita ei ole saatavissa.

Öljynimeytystuotteet tulee pitää aina mukana ajoneuvoissa öljyvahinkojen alkutorjuntaa varten. Myös kaluston huoltotöissä on varauduttava öljyvuotoihin öljyimeytystuotteilla.