Sijaintisi: Ruokapalveluala > 1. Opiskele > Keittiön muut toiminnot > Veden kulutus ja jätevedet
 
 
Lähetä palautetta
 
 

Anna palautetta Ympäristöosaava ammattilainen -palvelusta

Otamme mielellämme vastaan palautetta verkkopalvelusta, esimerkiksi sisällöistä ja käytettävyydestä. Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Kiitos!





Veden kulutus ja jätevedet

Veden kulutusta on syytä seurata ja vähentää

Vesi on arvokas raaka-aine, jota tarvitaan sekä ruokaan, juomiin että astioiden ja tilojen puhtaanapitoon. Käyttöveden lämmitys kuluttaa paljon energiaa (jopa 30-40 % kaikesta lämmitysenergiasta) ja siksi lämmin vesi myös maksaa usein noin kaksi kertaa enemmän kuin kylmä vesi.

Myös raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn tarvitaan runsaasti energiaa ja puhdistuskemikaaleja. Vesi- ja jätevesimaksuilla katetaan näitä kustannuksia. Vettä on siis syytä käyttää harkiten, vaikka Suomessa makean veden varantoja on paljon.

Astianpesu on ammattikeittiön merkittävin veden kuluttaja (75-85 % käytetystä vedestä).

Säädä vesihanojen ja suihkun virtaamat sopiviksi. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 litraa vettä minuutissa, käsipesuhanassa pärjää kuudella.

Juomaveden pullotus ja kuljetus kuluttavat energiaa ja aiheuttavat runsaasti jätettä, vaikka osa pulloista kierrätetään. Pakkaaminen ja kuljetukset nostavat merkittävästi veden muuten vähäistä hiilijalanjälkeä. Kotimainen puhdas hanavesi on ympäristöystävällinen juoma.

Keittiön jätevedet sisältävät kemikaaleja, rasvaa ja ravinteita

Suurin osa keittiön kemikaalikäytöstä syntyy astianpesusta. Astianpesuaineen oikea annostelu on tärkeää, sillä haitatonta ainetta ei ole. Voimakkaasti haitallisia kemikaaleja on desinfiointi- ja puhdistusaineissa. Tarkista, että käyttämänne aineet ovat biologisesti hajoavia, jotta ne eivät tapa puhdistuslaitoksella bakteerikantaa, joka tekee työtä jäteveden puhdistamiseksi.

Ammattikeittiön viemärivesi on helposti rasvaista ja rasva tarttuu viemäriputkien seiniin aiheuttaen tukoksia. Suurin osa rasvasta kertyy rasvanerotuskaivoon, joka on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Rasvan kertymistä voi vähentää käyttämällä bakteerijauhetta, joka estää rasvojen, kasvi- ja eläinperäisten öljyjen, selluloosan, valkuaisaineiden ja tärkkelyksen kerääntymisen putkistoihin ja rasvakaivoihin.

Ruoantähteiden kaapiminen astioista biojätteeseen vähentää jäteveden ravinteiden määrää. Vedellä huuhdeltuna ruoantähteet päätyvät jäteveden ravinnekuormitukseksi.

Biojätteitä ei saa laittaa viemäriin, ei vessanpöntön tai lavuaarin kautta eikä erityisen myllyn kautta. Suurkeittiölle on markkinoitu laitteita jotka jauhavat biojätteet hienoksi massaksi ja tuotos menee viemäriin. Tällaisia laitteita ei kuitenkaan saa käyttää, esimerkiksi meidän ympäristölakimme kieltää laittamasta viemäriverkostoon mitään, mikä ei sinne kuulu. Biojäte on liian ravintopitoista, se sotkee pudistuslaitoksen biologisen puhdistusprosessin ja toisaalta rasvainen ruokajäte tukkii myös viemäriputkistoa omassa kiinteistössä. Vesi- ja viemärilaitosten yhdistys kertoo, että Suomessa noudatetaan ns. yleisiä toimitusehtoja, eikä missään kunnassa ole annettu lupaa biojätemyllyn käyttämiseen.